Ensimmäinen päivä takana ja mitä kaikkea sainkaan jo kokea.
Osasto, jossa olen on 12 paikkainen dementia-koti. Aamuvuorossa on 3 hoitajaa ja 1 opiskelija. Yksi heistä on tiimivastaava ja aluksi kuljin hänen mukanaan hoitotyössä. Hänen työnsä tuntui olevan hyvin lähellä omaani.
Kuntouttava työote on kyllä hallussa tässä paikassa, aikaa annetaan itse tehdä. Olin mukana auttamassa myös muita hoitajia ja jututin samalla heitä siitä, miten he kokevat työnsä. Hyvin samanlaista tuntuu olevan kuin meillä, työstä tykätään, välillä on rauhallisempaa, välillä kiireistä, ja palkkaa saisi olla enemmän.

 He tekevät itse myös päivän ruoat!!! Ja mikä hienoa, he tekevät joka aamu tuoreista hedelmistä mehua asukkaille. Tässä meille hyvä vinkki!

Niin kuin meilläkin työntekijöitä on useammasta maasta, mm. pakistanista, somaliasta, kroatiasta. He kertoivat, että heidät on otettu hyvin mukaan työyhteisöön, koska ovat opiskelleet hyvän norjan kielen taidon.

Asukkaista eräs rouva on kotoisin suomesta ja nyt kun muistisairaus on edennyt, hän ei enään puhu lainkaan norjaa vaan suomea. Olen nyt hänen"tulkkinsa".

Harjoittelin tänään norjaa lukemalla sanomalehteä ja runoja. Ei ääntäminen oikein sujunut, mutta hauskaa oli.

Pääsin myös seuraamaan fysioterapeutin vetämää jumppatuokiota. Isoon ruokasaliin oli tuotu "puolapuut", joiden ympärillä istuttiin ja tehtiin tuolijumppaa, puolapuista kiinni pitäen tehtiin mm. ylösnousuharjoituksia ja lopuksi käveltiin niiden välissä.